Olen siis pian kahden pienen lapsen äiti, mutta haaveissa aloittaa lääketieteellinen on ollut jo lukiossa. Lukion jälkeen kävinkin pari kertaa lääketieteellisen pääsykokeissa, mutta tuloksetta sillä en lukenut niihin tosissani. Ylioppilas minusta tuli 2004, jonka jälkeen kävin vuoden Joensuun yliopistossa, mutta päädyin kuitenkin Ouluun opiskelemaan Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelmaan. Röntgenhoitajaksi valmistuin 2008.

Se vanha polte lääkistä kohtaa nousi nyt syksyllä kun kuulin että Oulussa alkaisi sonograaferi-koulutus tammikuussa. Elämäntilanteeni vuoksi en voi koulutukseen osallistua, mutta siitäpä lähtikin mahtavan ihana (ja etenkin elämäntilanteeni tietäen mahtavan huono) idea ruveta jälleen pänttäämään lukiokirjoja ja pyrkiä lääketieteelliseen. Ylioppilastodistukseni ei ole kovin häävi, joten todennäköisesti pelkillä pääsykoepisteillä on päästävä lääketieteelliseen sisään. Lisäksi lukiosta on melko kauan aikaa, joten luettavaa ja laskettavaa riittää. Olen kuitenkin käynyt lukiossa pitkän matikan, kemian ja fysiikan ja biologiastakin silloin aikoinaan tarjotut 4 kurssia. Anatomian tuntemukseen auttaa varmasti myös röntgenhoitajan koulutus. 

Jännää tämä kaikki silti on. Tavoitteena on lääketieteellinen 2014, koska vaikka pääsisin jo nyt "ensiyrittämällä" sisään joutuisin siirtämään opintojen aloitusta vuodella äitiyslomani vuoksi. Nyt siis keskityn pänttäämiseen sen aikaa kun perhe-elämältäni ja töiltäni ehdin ja katsotaan riittääkö se jo ensi kevään haussa vai puurranko ensi vuonna kahta kauheammalla innolla lukion kirjoja läpi.

Tsemppiä kaikille lääkikseen hakeville! Lukemisintoa ja oppimisen iloa!

PS: Olisin ikionnellinen, jos löytyisi joku joka olisi suunnilleen samassa elämäntilanteessa kuin minäkin ja haaveilisi lääketieteelliseen pääsystä.